Arkisto: Lokakuu 2012

Latvia, Cesis & Valmiera 12-14.10.2012

Keskiviikkona 31. lokakuuta 2012

Meillä oli jälleen suunniteltuna reissu Suomen rajojen ulkopuolelle. Tällä kertaa kohteena Latvia. Maassa Minnie ja Lotta vastikään olivat matkailleetkin, kun kesäreissumme suuntautui halki Baltianmaiden Puolaan saakka. Näyttelyitä sillä reissulla ei tosin juuri kierretty, joten ajatuksena olikin palata niiden merkeissä vielä syksyllä asiaan ;)

Niinpä koirat sitten ilmoitettiin Valmieran kaikkien rotujen kansalliseen näyttelyyn. Minnie lähti tavoittelemaan Latvian junnusertiä ja Lotta varsinaista sertiä. Mukaan lähtivät myös Maria Penin kanssa ja veteraani-iän juuri saavuttanut Teri-phalenemme.

Aurinkoinen lokakuun keli suosi matkalla ja perjantaina illansuussa saavuimme hotelliimme Cesisissä. Hotelli oli viihtyisä ja pieni kaupunki todella idyllinen. Valtaosa illasta kului koirien näyttelyvalmisteluissa, mutta ehdimme hieman tutustua kaupunkiinkin jo perjantaina.

Lauantaina ajelimme n. 30km Valmieraan ja näyttelypaikka löytyi hyvin. Kehätkin olivat mukavasti vierekkäin. Tulokset olivat vallan mukavat, Minnie sai mitä hakikin, Rop-Jun, Jun-Sert ja LV J MVA! Lotan serti jäi ikävä kyllä tällä kertaa saamatta Lotan ollessa PN3. Saimme kuitenkin toisenkin valion matkaamme, sillä Peni saavutti tittelin LV MVA. Teri yllätti meidät kaikki iloisesti olemalla PU2 ja Rop-Vet Vet-Sertin kera! :D

valmiera_palkinnot_blogi.jpg

Isoissa kehissä esitettiin sitten parikisassa Lotta & Peni. Näillä on aina sujunut esiintyminen yhdessä hienosti, aina BIS-sijoillekin asti. Niin myös tällä kertaa, sijoituksena BIS5-pari :)

valmiera_parikisa_blogi.jpg

Näyttelypäivän päätteeksi vietiin väsyneet koirat hotelliin lepäämään ja kilisteltiin kuohuvaa hienojen tulosten kunniaksi. Sitten suuntasimme kaupungille lauantai-illan viettoon ja rentoutumaan.

palkinnot_latvia_blogi.jpg

Sunnuntaille oli luvassa taas paljon ajelemista. Onneksi aikataulumme ei ollut kovin tiukka, joten ehdimme vielä päivänvalossa näkemään ennen lähtöä Cesisin linnanrauniot.  Paikka oli satumaisen kaunis syksyisten lehtien värittämänä. Vaikka emme käyneetkään muurien sisällä opastetulla kierroksella, ehdimme nähdä ulkopuolta todella paljon. :)

cesislinna_blogi.jpg

cesislinna_blogi2.jpg

Kotimatkakin sujui hyvin, vaikka melkoisen kova tuuli merellä illalla kävikin. Koirat ottavat onneksi rennosti olosuhteista huolimatta.

Reissu oli taas mitä mukavin - mitä muutakaan voisi olla matkustelu hyvässä seurassa rakkaan harrastuksen parissa, varsinkin kun koiratkin saivat hienot tulokset :)

Vesityökokeessa ensikertalaisena

Sunnuntaina 21. lokakuuta 2012

Tässä syksyn aikana on alkanut tuo springereiden käyttöpuoli kiinnostamaan yhä enemmän ja hieman ex-tempore meiningillä tuli kyseltyä paikkaa spme-kokeeseen. Ensikertalaisena en tiennyt, että ensin pitää olla vesityöpisteet koirilla jotta saa edes osallistumisoikeuden maalintukokeeseen. Koko loppuvuotena olikin enää yksi mahdollisuus joten sinnehän piti ilmoittautua, vaikka matkaa kertyi edestakaisin lähes 900km.

Minnie ja Lottis telkkien kanssa

Metsästysspanielit Ry järjesti Haapavedellä 28.9. vesityökokeen jonne Minnien ja Lotan kanssa suunnistin. Mukana oli meidän lisäksi yksi käyttölinjainen englanninspringerspanieli ja yksi cockeri. Kokeen ylituomarina oli Pertti Sinkkonen.

Mututuntumalla ennen koetta aavistelin, että Lotta kokeneena uimarina olisi tässä lajissa kovempi luu. Minnie nuorempana, mutta selvästi riistaviettisempänä olisi jokseenkin arvoitus. Tai sitten koko homma voisi kaatua ohjaajan kokemattomuuteen…

Lotta oli ensin vuorossa ja pitkästä ajomatkasta tuntui olevan vähän laiskalla tuulella. Todella kivikkoinen ranta hämmensi ja poisti kovinta vesillemenon intoa. Lotta kuitenkin lähti tiheän kasvillisuuden sekaan uimaan ja etsiskeli lintua aikansa ja tuli sitten takaisin rantaan. Sain sen vielä pari kertaa uudelleen yrittämään, mutta lintua ei lopulta löytynyt. Tuloksena 2 pistettä (arvosteluasteikko 0=hylätty, 2p, 3p)

Minnie oli tapansa mukaan oma energiapakkauksensa ja täynnä intoa jo valmiiksi. Rannassa kuitenkin malttoi hienosti odottaa paikallaan, telkkä lensi kaaressa ja PAM! Käsky hakea lintu ja Minnie nosti kierroksia. Todella kivikkoinen ranta teki Minniellekin tepposet ja hyvää veteenmenopaikkaa ei heti löytynyt. Uimaan Minnie meni hienosti ja ui tuulen alapuolella riittävän pitkälle. Ikävä kyllä juuri Minnien suorituksen aikaan tuuli oli tyyntynyt täysin ja telkältä päin ei tullut minkäänlaista hajuapua. Jonkin aikaa Minnie pyöri etsien, mutta kun ei saanut linnusta hajua niin palasi rantaan. Uusi veteenmeno tehtiin hienosti kivien yli veteen loikkaamalla, mutta taaskaan ei linnusta saatu hajua. Tuloksena Minniellekin 2 pistettä.

Molempiin koiriin olen tosi tyytyväinen, sillä huomasin niiden suorituksesta ja lukuisista hyvistä neuvoista ja vinkeistä että koirat tekivät juuri niin kuin niille on opetettu. Jos koira noutaa aina 10 metristä niin ei se tajua etsiä kohdetta 20 metristä. Jos taas aina uidaan helposta rannasta niin hankala ranta voi pahimmillaan olla jopa ylitsepääsemätön este koiralle. Isot kiitokset hyvistä neuvoista erityisesti ylituomari Pertti Sinkkoselle ja Tuomo Kotasaarelle (Kennel Snow Wood).

Molempien saamat 2 pistettä oikeuttavat osallistumaan SPME-kokeeseen. Koska maksimipisteitä (3p) ei saatu niin tuloksesta riippumatta maalintukokeesta voi saada parhaimmillaan 2-tuloksen. Sellaiseen siis vielä matkaamme… :)